Vuosiloma

Vuosiloma

Vuosilomasta, sen ansaitsemisesta, kestosta, antamisajankohdasta sekä vuosiloman ajalta maksettavasta palkasta säädetään vuosilomalaissa. Vuosilomalain lisäksi työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä vuosilomasta ja sen ajalta maksettavan palkan sekä muiden korvausten määräytymisestä.

Vuosiloman ansaitseminen

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3. välinen ajanjakso. Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on tällöin oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. 

Vuosilomaa ansaitaan niin sanottujen 14 päivän tai 35 tunnin sääntöjen mukaan. 14 päivän säännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka työsopimuksensa mukaan tekevät työtä kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä, ja puolestaan 35 tunnin säännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka eivät työsopimuksen perusteella työskentele joka kuukausi 14 työpäivää, mutta säännöllinen työaika ylittää kuitenkin 35 tuntia kuukaudessa. Ansaintasääntöjä ei sovelleta rinnakkain, vaan työntekijä kuuluu aina vain jommankumman säännön piiriin. 

14 päivän säännön piiriin kuuluvan työntekijän täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään sellaista kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. 35 tunnin säännön piiriin kuuluvan työntekijän täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

Vuosiloman ajankohta

Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, ellei työnantaja ja työntekijä sovi yhdessä loman pitämisestä. Ennen vuosiloman määräämistä työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä ajankohdasta, ja vuosiloman ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on ajankohdasta ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkamista.  

Vuosilomasta 24 arkipäivää (kesäloma) on sijoitettava lomakaudelle eli 2.5.-30.9. väliselle ajanjaksolle, jonka ylittävä osa (talviloma) on annettava seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa kesälomasta 12 arkipäivää ylittävää osaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Kausiluonteisessa työssä kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana, jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle. 

Vuosilomalain mukaan arkipäivällä tarkoitetaan muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Näin ollen siis myös lauantait kuluttavat vuosilomaa, vaikka ne olisivat muutoin työntekijän vapaapäiviä. 

Vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta sijoittaa työntekijän äitiys- tai isyysvapaan ajalle. Mikäli vuosilomaa ei voida tämän vuoksi antaa normaalina ajankohtana, se saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä. Vuosiloma voidaan kuitenkin sijoittaa työntekijän vanhempainvapaan ajalle. 

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa. Vuosiloma saadaan sopia sijoitettavaksi ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle kyseinen lomakausi sijoittuu ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Tämän lisäksi 12 arkipäivää ylittävän lomanosa saadaan sopia pidettäväksi viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa, saavat työnantaja ja työntekijä sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä. 

Työntekijän aloitteesta työnantaja ja työntekijä saavat sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana (esimerkiksi puolittamalla päivittäinen työaika, jolloin viikon kokoaikatyö tehdään kahden viikon kuluessa). Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Työssäolon veroinen aika

Työssäolon veroiselta ajalta kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti. Työssäolon veroisena pidetään ensinnäkin sellaista poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Lisäksi työssäolon veroisina pidetään myös sellaisia työpäiviä tai -tunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä esimerkiksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon, sairauden tai tapaturman, lääkinnällisen kuntoutuksen tai lomauttamisen takia. Luettelo työssäolon veroiseksi ajaksi luettavista poissaoloista on vuosilomalain 7. pykälässä.

Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana vuosilomaa kerryttävää työssäolonveroista aikaa on enintään 156 arkipäivää eli noin kuusi kuukautta.

Vuosilomapalkka

Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Työntekijän palkkaan sisältyvät luontoisedut annetaan vuosiloman aikana vähentämättöminä ja luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla.

Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Vuosilomapalkka saadaan kuitenkin maksaa tavanmukaisena palkanmaksupäivänä, mikäli lomajakso on pituudeltaan enintään kuusi päivää. Lomapalkan tai lomakorvauksen maksamisen yhteydessä työntekijälle tulee antaa vuosilomapalkkalaskelma, josta ilmenee lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet.

Lomapalkan laskentatapa määräytyy sen perusteella, mitä palkkaustapaa työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Jos työntekijä on ennen loman alkamista kuukausipalkkainen, työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että lomapalkka lasketaan kunkin loman ajalta hänelle muutoin maksettavan kuukausipalkan mukaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Jos kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana, lasketaan lomapalkka prosenttiperusteisesti. Mikäli em. muutokset ovat tapahtuneet vasta lomanmääräytymisvuoden jälkeen ennen vuosiloman alkamista, lasketaan lomapalkka lomanmääräytymisvuoden aikaisen kuukausipalkan perusteella.

Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka

Viikko- tai kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta. Jos työntekijän palkka on kaksiosainen ja palkkaan sisältyy kiinteän osan lisäksi muuttuva osa, kuten pohjapalkan lisäksi maksettava provisio, saa työntekijä vuosilomansa ajalta pohjapalkkansa sekä kerroinjärjestelmän perusteella (ks. keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka) laskettavan provisioon perustuvan osuuden.

Keskipäiväpalkkaan perustuvan vuosilomapalkka

Muun kuin viikko- tai kuukausipalkkaisen (esim. tunti- tai urakakkapalkkaisen) 14 päivän säännön piiriin kuuluvan työntekijän vuosilomapalkka saadaan kertomalla hänen keskipäiväpalkkansa vuosilomalain mukaisella kertoimella.

Keskipäiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä, johon lisätään laissa säädetyn vuorokautisen säännöllisen työajan tai, jos laissa ei ole säädetty säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäismäärää, sopimuksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa. Jos työntekijän sopimuksen mukainen viikoittainen työpäivien lukumäärä on pienempi tai suurempi kuin viisi, keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien määrällä ja jaetaan viidellä.

Vuosilomalain mukainen kerroin: Lomapäivien määrä / Kerroin

2 / 1,8
3 / 2,7
4 / 3,6
5 / 4,5
6 / 5,4
7 / 6,3
8 / 7,2
9 / 8,1
10 / 9,0
11 / 9,9

12 / 10,8
13 / 11,8
14 / 12,7
15 / 13,6
16 / 14,5
17 / 15,5
18 / 16,4
19 / 17,4
20 / 18,3
21 / 19,3

22 / 20,3
23 / 21,3
24 / 22,2
25 / 23,2
26 / 24,1
27 / 25,0
28 / 25,9
29 / 26,9
30 / 27,8

Jos lomapäivien määrä on suurempi kuin 30, kerrointa korotetaan luvulla 0,9 lomapäivää kohden. Lisäksi on syytä muistaa, että työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä muun muassa kertoimen osalta.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

Muun kuin viikko- tai kuukausipalkkaisen (esimerkiksi tuntipalkkaisen), 35 tunnin säännön piiriin kuuluvan työntekijän vuosilomapalkka määräytyy prosenttiperusteisesti. Tällaisen työntekijän vuosilomapalkka on 9 % tai työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta mukaan hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

Vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti sellaiselta poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka, joka johtuu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä tilapäisestä hoitovapaasta ja pakottavasta perhesyystä johtuvasta poissaolosta. Laskennallisesti otetaan huomioon myös sairaus- ja kuntoutuspoissaolon ajalta sekä lomautusajalta saamatta jäänyt palkka laissa säädettyyn määrään saakka. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan.

Vuosilomaa täydentävät lisävapaapäivät

Työntekijällä on oikeus niin kutsuttuihin vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos työntekijä on ansainnut lomanmääräytymisvuodelta alle 24 vuosilomapäivää sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Työntekijä voi saada lisävapaapäiviä enintään 12 kuukauden yhtäjaksoiselta poissaoloajalta (yhdenjaksoisuuden katkaisee täyteen lomanmääräytymiskuukauteen oikeuttava työssäolo – ei kuitenkaan sellainen työskentely, joka perustuu osa-aikaiseen sairauspoissaoloon perustuvaan sopimukseen osa-aikatyöstä).
Lisävapaapäivät eivät ole vuosilomapäiviä, vaan niillä hyvitetään edellä mainituilla perusteilla saamatta jäänyttä vuosilomaa. Lisävapaapäivien osalta työntekijällä on oikeus saada säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.
Lisävapaakorvaus on erityinen korvauslaji – joka on kirjattava erikseen vuosilomakirjanpitoon – eikä lisävapaakorvaus siten ole siis vuosilomapalkkaa. Lisävapaapäivät kuitenkin annetaan samoin kuin vuosiloma sekä niiltä maksettava korvaus vuosilomapalkan maksamisen ajankohtaa koskevia säännöksiä noudattaen. Lisävapaapäivät eivät kerrytä vuosilomaa.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvausta laskettaessa lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä viikkopalkkaisilla jakajaa 6 ja kuukausipalkkaisilla jakajaa 25.

Vuosilomakirjanpito

Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä lomapalkoista ja lomakorvauksista. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet. Samoin vuosilomakirjanpitoon on kirjattava lisävapaapäivät sekä niiden ajalta maksettu lisävapaakorvaus.