Muut poissaolot

Vuorotteluvapaa

Vuorotteluvapaa tarkoittaa työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta siitä, että kokoaikatyössä työskentelevä työntekijä jää työstä 100-180 kalenteripäivää kestävälle palkattomalle vapaalle, jonka ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta (suuruudeltaan 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon vuorottelija olisi oikeutettu työttömänä ollessaan) joko työttömyyskassasta tai Kelasta. Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan vuorotteluvapaan ajaksi työttömänä työnhakijana olleen henkilön vuorottelijan sijaiseksi. 

Vuorottelijalla on vuorotteluvapaan päätyttyä oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on vuorottelijalle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä, ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä. 

 

Vuorotteluvapaan ja vuorottelukorvauksen myöntämisen edellytykset:

  • Työntekijän työaika on yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta
  • Työntekijä on ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän ajanjaksoon saa sisältyä enintään 30 päivän palkaton poissaolojakso.
  • Työntekijä on ollut työssä ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta.
  • Edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä on vähintään 5 vuotta.


Vuorotteluvapaalle ei voi jäädä enää se kalenterikuukauden jälkeen, kun työntekijän eläkelain mukaiseen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymiseen on aikaa 3 vuotta tai vähemmän. Säännöstä ei sovelleta ennen 1957 vuotta syntyneisiin. 

Vuorotteluvapaasijaiseksi hyväksyttävän henkilön on aina oltava työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tämän lisäksi sijaiseksi kelpuutettavan henkilön tulee täyttää jokin seuraavista ehdoista:

  • Henkilö on ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kuukauden aikana,
  • Henkilö on alle 30-vuotias, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnosta on kulunut alle vuosi tai
  • Henkilö on sijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi ei voida palkata päätoimista opiskelijaa.

Opintovapaa

Opintovapaa perustuu opintovapaalakiin ja sillä tarkoitetaan työntekijän oikeutta vapaaseen työstään koulutusta tai opiskelua varten. Opintovapaan aikana työntekijä voi suorittaa opintovapaalaissa tarkoitettuja opintoja. Työntekijän työsopimusta ei saa irtisanoa tai purkaa sillä perusteella, että työntekijä on käyttänyt oikeuttaan opintovapaaseen tai hakenut sitä. 

Oikeus opintovapaaseen

Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, mikäli hän on ollut päätoimisessa palvelussuhteessa samaan työnantajaan yhteensä vähintään vuoden ajan. Opintovapaata voi tämän edellytyksen täyttyessä pitää viiden vuoden aikana enintään kaksi vuotta. Mikäli työntekijän palvelussuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta (yhdessä tai useammassa jaksossa), on työntekijällä oikeus enintään viiden päivän opintovapaaseen. 

Opintovapaa edellyttää opiskelua julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa (myös ulkomailla tapahtuvat opinnot voidaan hyväksyä). Työntekijällä on oikeus valita vapaasti, mitä opiskelee eikä opiskelun tarvitse liittyä työnantajan toimintaan. 

Opintovapaan hakeminen ja myöntäminen

Yli viisi työpäivää kestävää opintovapaata on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Tällöin työnantajan tulee ilmoittaa ratkaisustaan kirjallisesti vähintään 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista. 

Enintään viisi työpäivää kestävää opintovapaata on haettava kirjallisesti tai suullisesti vähintään 15 päivää ennen suunnitellun opintojakson alkamista, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi toisin. Enintään viisi päivää kestävän opintovapaan osalta työnantajan tulee ilmoittaa ratkaisustaan viimeistään 7 päivää ennen opintojen alkua. 

Työnantajan on annettava päätös opintovapaasta tiedoksi myös työntekijää edustavalle luottamushenkilölle työntekijän sitä pyytäessä. 

Opintovapaan siirtäminen, opintovapaaoikeuden käyttämättä jättäminen ja keskeyttäminen

Työnantaja voi siirtää opintovapaata, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan toiminnalle. Tällöin opintovapaata voidaan siirtää enintään kuusi kuukautta. Mikäli kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden välein toistuvasta koulutuksesta, työnantaja voi siirtää opintovapaan alkua enintään seuraavan vastaavan koulutusjakson alkamiseen.

Opintovapaata voidaan siirtää myös tilanteessa, jossa työntekijän edellisestä opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta. Siirtämisoikeus ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa työntekijän on tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettu opiskelu tai koulutus.

Mikäli edellä mainittujen perusteiden lisäksi työnantajan palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään viisi työntekijää, voi työnantaja siirtää opintovapaata enintään kaksi kertaa peräkkäin. Alle viiden työntekijän yrityksessä vastaavaa rajoitusta ei ole. 

Työntekijä voi siirtää yli 5 päivän opintovapaan käyttöä, jos siitä ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Jos työntekijä haluaa siirtää tai jättää käyttämättä myönnetyn opintovapaan, on työntekijän ilmoitettava siitä kirjallisesti työnantajalle vähintään kaksi viikkoa ennen myönnetyn opintovapaan alkamista. 

Työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä.