Työntekijän irtisanoutuminen

Työntekijän irtisanoutuminen

Työntekijä ei tarvitse perustetta toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen irtisanomiseen. Työsopimuksen irtisanomiselle ei ole säädetty laissa myöskään mitään määrämuotoa. Työsopimus voidaan päättää joko suullisesti tai kirjallisesti, mutta kirjallinen menettely on yleisempää ja suositeltavaa. Irtisanomisilmoituksesta tulisi käydä ilmi osapuolten nimet ja työsuhteen irtisanomis- sekä päättymispäivä. Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle henkilökohtaisesti, jolloin irtisanomisaika alkaa kulua irtisanoutumista seuraavasta päivästä lukien. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Kirjeitse tai sähköisesti lähetetyn ilmoituksen katsotaan tulleen työnantajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. 

Työsopimuslain mukaan työntekijän irtisanomisaika toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa on 

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

Näitä lakisääteisiä irtisanomisaikoja noudatetaan, mikäli työehtosopimus ei sisällä määräyksiä poikkeavista irtisanomisajoista tai irtisanomisajasta ei ole erikseen sovittu työnantajan ja työntekijän välillä. Irtisanomisaika voidaan yhdessä sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. On kuitenkin huomattava, että työntekijän noudatettavaa irtisanomisaikaa ei voida sopia pidemmäksi kuin työnantajan irtisanomisaika on. Jos työnantajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika on työntekijän irtisanomisaikaa lyhyempi, saa työntekijä noudattaa työnantajan noudatettavaksi sovittua irtisanomisaikaa. 

Työntekijällä on irtisanomisaikana normaali työntekovelvoite eli työntekijän on oltava irtisanomisaikanakin työnantajansa käytettävissä. Myös muut työlainsäädäntöön ja sopimuksiin perustuvat oikeudet ja velvoitteet ovat voimassa irtisanomisaikana. 

Työntekijä, joka eroaa työstä noudattamatta irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä työsopimuslain mukaista kuittaussääntöä noudattaen. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

Määräaikaista työsopimusta ei pääsääntöisesti voi irtisanoa, mutta jos irtisanomisoikeudesta on erikseen sovittu, tällöin myös työntekijä voi irtisanoa määräaikainen työsopimuksensa päättymään kesken työsuhteen. Määräaikainen työsopimus voidaan lisäksi työntekijän toimesta päättää purkamalla, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan hyvin vakavasti. Jos edellä mainitut tilanteet eivät tule kyseeseen ja työntekijä päättää määräaikaisen työsopimuksen ilman työnantajan suostumusta, hän on velvollinen korvaamaan siitä työnantajalle aiheutuneen vahingon. Työnantajan tulee näyttää toteen yritykselle aiheutuneiden kulujen määrä, esimerkiksi kulut uuden työntekijän palkkaamisesta. Vahingonkorvauksen vaatiminen on periaatteessa mahdollista, vaikka käytännössä melko harvinaista.

Työnantaja voi sijoittaa vuosiloman työntekijän irtisanomisajalle noudattaen vuosilomalain säännöksiä lomakaudesta ja loman ilmoitusajankohdasta. Yhteisesti sopimalla vuosiloma voidaan milloin tahansa sijoittaa irtisanomisajalle. Toisaalta on syytä muistaa, ettei työntekijä yksipuolisesti voi lyhentää irtisanomisaikaansa vuosilomapäiviään käyttämällä, esimerkiksi työntekijän halutessa vapautua työsuhteesta nopeasti aloittaakseen uudessa työpaikassa. Vuosilomien käyttäminen irtisanomisaikana työntekijän toiveesta on mahdollista vain sopimalla asiasta työnantajan kanssa. Irtisanomisaika voi olla osittain tai kokonaan päällekkäin myös esim. sairausloman tai perhevapaan kanssa.

Moni työehtosopimus määrää, ettei lomarahaa tai lomaltapaluurahaa tarvitse maksaa lomakorvauksen yhteydessä tai tapauksessa, jossa työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä. Tämä tilanne on käsillä silloin, kun työntekijä irtisanoutuu itse.

Irtisanoutuessaan työntekijän on otettava huomioon, että irtisanoutuminen ilman pätevää syytä johtaa työttömyysturvaetuuksien osalta karenssiin. Sen vuoksi työntekijällä kannattaa irtisanoutuessaan olla tiedossa uusi työpaikka tai muu pätevä syy irtisanoutumiselle, kuten pitkä työmatka, muutto, työn suorittamispaikan muuttuminen työsuhteen aikana tai työnantajan moitittava menettely, kuten palkanmaksun laiminlyönti ja työturvallisuuden vaarantaminen.