Perhevapaat

Perhevapaat

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä ajanjakso, jolta työntekijä voi saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Työnantajalla ei ole lain mukaan palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta, mutta työnantaja voi olla velvollinen maksamaan palkkaa kyseisiltä ajanjaksoilta työ- tai työehtosopimuksen perusteella. 

Mikäli työntekijälle maksetaan palkkaa ajalta, jolta työntekijällä on oikeus saada edellä mainittuja etuuksia, on työnantajan mahdollista hakea kyseisen ajanjakson vanhempainpäivärahat Kelalta itselleen. Lisäksi työnantajalla on oikeus raskaus- tai adoptiokohtaiseen 2 500 euron perhevapaakorvaukseen, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: 

  • Työntekijä on saanut Kelasta äitiysrahaa tai adoptioäidin vanhempainrahaa.
  • Työnantaja on maksanut äitiysrahan tai adoptioäidin vanhempainrahan ajalta vähintään 1 kuukauden ajan palkkaa, joka perustuu työehto-, virkaehto- tai työsopimukseen.
  • Työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen äitiysrahakauden tai adoptioäidin vanhempainrahakauden alkamista vähintään vuodeksi tehtyyn työsopimukseen perustuen.
  • Työntekijän työaika on ennen päivärahakauden alkamista vähintään 80 % alan kokoaikaisesta säännöllisestä työajasta.

Työnantaja voi hakea perhevapaakorvausta heti, kun päivärahakaudella on maksettu palkkaa vähintään 1 kuukauden ajalta. Perhevapaakorvausta on haettava viimeistään 6 kuukauden kuluessa vanhempainpäivärahakauden päättymisestä. Yrittäjä ei voi saada korvausta omasta vanhemmuudestaan aiheutuvista kustannuksistaan. 

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle perhevapaan käyttämsiestä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamisajankohtaa. Ottolapsen hoitamiseen liittyvästä vanhempainvapaasta on ilmoitettava kaksi kuukautta ennen vapaan alkamisaikaa vain, jos se on mahdollista. Enintään 12 arkipäivää jatkuvien vapaiden osalta ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Myös tilanteessa, jossa kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole mahdollista puolison työhönmenon vuoksi, työntekijällä on oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen, jos siitä ei aiheudu työnantajalle vakavaa haittaa.

Työntekijä voi muuttaa ilmoitetun vapaan ajankohdan perustellusta syystä kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Mikäli työntekijä ja työnantaja eivät toisin sovi, perhevapaan keskeyttäminen tai sen ajankohdan siirtäminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun siihen on lapsen hoitoedellytyksissä tapahtuneeseen muutokseen liittyvä perusteltu syy. Ennen vapaista ilmoittamista on syytä ennakoida perhevapaiden käyttöön ja niiden jakamiseen liittyvät asiat.

Äitiysvapaa

Äitiysvapaa alkaa aikaisintaan 50 ja viimeistään 30 arkipäivää (n. 5 viikkoa) ennen lapsen laskettua syntymäaikaa ja kestää 105 arkipäivää. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin, pois lukien arkipyhät.

Isyysvapaa

Isyysvapaa on pituudeltaan enintään 54 arkipäivää, joista enintään 18 päivää voidaan pitää samanaikaisesti äidin kanssa ja loput on pidettävissä äitiys- tai vanhempainpäivärahakauden jälkeisellä ajanjaksolla, jonne isyysvapaa on myös halutessa mahdollista sijoittaa kokonaisuudessaan. Isyysvapaa on pidettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Pitämättömiä isyysvapaapäiviä ei ole mahdollista siirtää äidille.

Vanhempainvapaa

Vanhempainvapaan pituus on 158 arkipäivää (adoptiovanhemmilla on oikeus normaalia pidempään, enintään 234 arkipäivää kestävään vapaaseen), ja molempien vanhempien on mahdollista pitää se joko kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävän lapsen vanhemman puolisolla on oikeus vanhempainvapaaseen, jos lapsi on syntynyt tai toinen puoliso on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen suhteen rekisteröinnin jälkeen. 

Molemmat vanhemmat voivat pitää kokoaikaista vanhempainvapaata enintään kaksi vapaajaksoa, joiden vähimmäispituus on 12 arkipäivää. Osa-aikaisessa vanhempainvapaassa kumpikin vanhemmista tekee työnantajansa kanssa sopimuksen työajan lyhentämisestä (esimerkiksi jakamalla lapsen hoito vuoropäiviin tai -viikkoihin) ja palkan vastaavasta alentumisesta vähintään kahdeksi kuukaudeksi.

Hoitovapaa

Työntekijällä on vanhempainvapaakauden päätyttyä oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi. Oikeus jatkuu siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Adoptiolapsen vanhemmilla on oikeus hoitovapaaseen siihen asti, kunnes lapseksiottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Hoitovapaalla ei kuitenkaan voi olla enää silloin, kun lapsi aloittaa koulun.

Hoitovapaajakson vähimmäispituus on yksi kuukausi. Työntekijä voi pitää hoitovapaan enintään kahdessa jaksossa. Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia myös kahta useammasta ja kuukautta lyhyemmästä hoitovapaajaksosta. Hoitovapaalla voi olla kerrallaan vain toinen lapsen vanhemmista tai huoltajista. Toinen vanhemmista voi kuitenkin pitää yhden hoitovapaajakson samanaikaisesti toisen vanhemman äitiys- tai vanhempainvapaan kanssa.

Osittainen hoitovapaa

Työntekijä voi saada lapsensa hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kunnes lapsen toinen lukuvuosi peruskoulussa päättyy. Mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kunnes lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman osalta oikeus jatkuu, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.

Työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mikäli hän on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään puoli vuotta viimeisen vuoden aikana. Työnantaja voi kieltäytyä työntekijän vuorokautisen tai viikoittaisen työajan lyhentämisestä vain, jos järjestelystä aiheutuu työnantajan toiminnalle vakavaa haittaa.

Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus hoitaa kerrallaan enintään neljä työpäivää alle 10-vuotiasta, äkillisesti sairastunutta samassa taloudessa asuvaa lasta (tilapäinen hoitovapaa). Tämä vapaajakso on lain mukaan palkaton, mutta työehtosopimuksissa on pääsääntöisesti määräys vapaan palkallisuudesta.

Lisäksi työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi (poissaolo pakottavasta perhesyystä).

Jos puolestaan työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä (poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi). Vapaan kestosta ja järjestelyistä on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Kyse ei ole työntekijän ehdottomasta oikeudesta olla pois työstä, mutta työnantajalla on velvollisuus pyrkiä järjestämään työt niin, että työntekijä voi olla pois työstä.