Arkipyhät ja korvaukset

Arkipyhät ja korvaukset

Työlainsäädännössä ei lähtökohtaisesti ole säännöksiä niin kutsuttujen arkipyhien palkallisuudesta. Arkipyhäpäivät ja niiden korvattavuus määräytyvät siis pääasiassa työehtosopimusten perusteella ja siksi arkipyhän vaikutukset työaikaan sekä niistä maksettavat korvaukset tulee aina tarkastaa oman toimialan työehtosopimuksesta. Kaikilla aloilla arkipyhiksi ei lueta samoja päiviä.

Työlainsäädäntö ei säätele arkipyhien palkallisuutta muuten kuin itsenäisyyspäivän osalta, joka on lain mukaan ainoa palkallinen vapaapäivä, jos se olisi muutoin ollut työntekijän normaali työpäivä. Tämä perustuu lakiin itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä.

Arkipyhiä ovat yleensä:

  • Uudenvuodenpäivä
  • Loppiainen
  • Pitkäperjantai
  • pääsiäispäivä
  • Vapunpäivä
  • Helatorstai
  • Juhannuspäivä
  • Pyhäinpäivä
  • Itsenäisyyspäivä
  • Jouluaatto
  • Joulupäivä
  • Tapaninpäivä


Arkipyhien osalta kyse on siis lähes aina työehtosopimuksen tulkinnasta. Useimmat työehtosopimukset säätävät työntekijälle korvauksen menetystä ansiosta arkipyhän takia lyhentyvästä työviikosta. Arkipyhäkorvauksen maksamiselle on yleensä asetettu yksityiskohtaiset edellytykset ja arkipyhäkorvaus maksetaan vain, jos ehdot sen maksamiselle täyttyvät.

Eri toimialoilla on käytössä erilaisia järjestelmiä arkipyhiin liittyen. Esimerkiksi kaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemusalalla arkipyhät ja niistä maksettavat korvaukset perustuvat lähtökohtaisesti työehtosopimuksen mukaiseen vuosivapaajärjestelmään, jossa arkipyhillä ei ole työaikaa lyhentävää vaikutusta, eikä niiltä makseta arkipyhäkorvausta, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita vuosivapaiden pitämisestä tällaisena päivänä. Rakennusalalla sen sijaan työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä maksetaan kaikille työntekijöille erillistä 7,7 prosentin palkanosaa jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Joillakin aloilla korvausperusteena käytetään keskituntiansiota, jonka mukaan laskettu korvaus maksetaan, mikäli arkipyhä osuu työpäivälle. Mikäli töitä tehdään pyhäpäivinä, tehdyiltä työtunneilta maksetaan yleensä tuplapalkka.

Mikäli alalla ei ole olemassa työnantajaa velvoittavaa yleissitovaa työehtosopimusta, palkanmaksuvelvollisuus ei periaatteessa koske muuta kuin itsenäisyyspäivää. Yleensä kuitenkin myös tällaisissa tilanteissa arkipyhät myönnetään kuukausipalkkalaisille vapaapäivinä eivätkä ne vähennä kuukausipalkan määrää. Tuntipalkkaisten osalta palkanmaksuvelvollisuus on periaatteessa vain tehdyiltä tunneilta, mutta tasapuolisen kohtelun ja osa-aikatyöntekijän syrjimättömyysperiaatteen nimissä maksetaan arkipyhäkorvaus usein myös tuntipalkkaisille työntekijöille. Työnantajan tulisikin linjata selkeästi, miten arkipyhäkorvaus määräytyy tuntipalkkaisten työntekijöiden kohdalla. Esimerkiksi mikäli arkipyhä osuu osa-aikatyöntekijän säännönmukaiselle työpäivälle, yleensä arkipyhäkorvaus on tapana maksaa. Osa-aikatyöntekijöillä arkipyhäkorvaus voidaan maksaa suhteellisena prosenttiosuutena verraten sovittua työaikaa kokoaikaisen työntekijän työaikaan, tai työnantaja voi myös tarkastella toteutunutta keskimääräistä viikoittaista työaikaa edellisiltä työviikoilta.